Nazare, Portugal

Saavuimme viimein 01.08. etukäteen varaamaamme paikkaan Vale Paraiso campingalueelle Nazareen Portugalissa. Olimme ajatelleet, että iso valtameri viilentää elokuun helteistä ilmaa sopivaksi. Viilennys on vaan turhan tehokasta. Tulee mieleen Suomen kesä. Campingalue on korkealla mäellä ja tuuli pääsee puhaltamaan suoraan mereltä. Uimarannalla on kyllä kuumaa, joten sinne lämmittelemään, jos tulee liian kylmä. Nazaren kaupungin maisemat ovat upeita. Paikka on Portugalin parhaita rantalomakohteita.

Sevillan parturi ei ollut kotona

Tarifa on Espanjan eteläisin kärki, matkaa Afrikkaan 15 km, joka nyt vähän sumuisena näkyi. Atlantin rannalla tuuli piiskasi hiekkaa, oltiin hiekkapuhalluksessa. Jatkoimme matkaa kohti Portugalia ja seuraava camping alue oli todella painajainen. Kaikki leiriytyjät olivat linnoittautuneet vihreiden kankaidensa suojaan ja yhdestä "takapihan" kolosta meillekin löytyi paikka. Auton etupää upposi akselia myöten pehmeään hiekkaan ja siinä sitten tuli sanottua kaikki rumat sanat, mitä osasi. Helteessä kivaa aherrusta kaivaa autoa ylös. Kynnysmattojen ym. mattojen avulla se viimein onnistui. Näköalamme oli vihreää kangasta ja ylhäällä pala taivasta.
Seuraava paikka sitten tuntuikin paratiisilta, mäntymetsän hiljainen suhina ja avaruutta ympärillä, kunnes se suhina yltyi myrskyksi. Yö meni jännätessä, lähteekö sermi lentoon, ja viekö auton mukanaan. Sagre on Portugalin eteläisin kärki. Kiva pikkukaupunki, jonka rannat olivat korkeita kallioita, välissä pieniä poukamia pehmeää hiekkaa. Lämpimämpää paikkaa hakiessamme kävimme sitten etsimässä "parturia Sevillasta"- ei löytynyt. Täytyy pistää takatukka ponnarille. Sagren jälkeen seurasi pitkä ajopäivä, vasta kolmas paikka tärppäsi. Eka yritystä ei löytynyt ollenkaan, vaikka Matti yritti ajattaa meitä pehmeään hiekkaan keskelle metsää, toinen oli täynnä ja täällä Costa De Caparicassa oli tilaa. Paikka on vähän Lissabonin eteläpuolella, johon saavuimme eilen illalla. Nyt tutustumaan paikkaan.

Aaltojen kohinaa

Suoraan edessä on Afrikka, vaikka ei näy. Malagaan on matkaa noin 50 km, Camping Castillo de Baños on aivan Välimeren rannalla, auton perästä aaltoihin 5 metriä. Kärpäsiä on paljon, niitä nenäsellaisia. Naapuriteltan ( vakiasukas) kissaneiti tuli meille ottokissaksi. Neiti päivysti viime yön asuntoauton ylärappusella odottamassa meidän heräämistä. Matka jatkuu !!!!

Välimeren aalloissa

Olemme viettäneet oikein rantalomaa pulikoiden Välimeren aalloissa viikon verran. Coma-Ruga on vanha kylpyläkaupunki meren rannalla Espanjassa. Siestan viettoa on pitänyt opetella, on ollut sen verran kuumaa.
Tällä viikolla yhtenä iltana kun laittelimme ruokaa autossa, meidät yllätettiin iloisesti. Ulkoa kuului " onko suomalaiset kotona". Suomalainen perhe, isä, äiti ja kaksi tytärtä tulivat meitä moikkaamaan, kun näkivät automme ohi kulkiessaan. Meillä liehuu muuten Suomen lippu auton keulalla aina parkissa ollessamme. Muita suomalaisia emme ole reissumme aikana vielä kohdanneet.

Montagut-Garrotxa, Espanja

Matkamme on edennyt tänne saakka. Italian vuoriston läpi Ranskaan ja sieltä tänne Espanjaan. Vuoriston läpi tuleminen oli huikea kokemus. Maisemat olivat todellä jylhiä ja luntakin näkyi huipuilla. Tunneleita oli useita matkallamme, pari kappaletta 5 km pitkiä ja pisin 12,4 km, jonka sisällä vaihtui Italia Ranskaksi. Mustanlammen rinteet jäivät kirkkaasti ainakin toiseksi, vaikka matkamusiikkina olikin mm. Mustalampi-blues.
Olemme keskellä maaseutua naapureina lampaita. Kukonlaulu on herätyskellomme ja laulukaskaiden meteli herättää päikkäreiltä.

Pienen järven rannalla

Vain pienellä vierailulla Tsekeissä.
Tarkoitus oli taas kerran jatkaa matkaa Tsekin eteläosiin, josta siirryttäisiin Itävallan kautta Italiaan. Lämmintä kaipaillaan. Todellisuus oli ihan toista. Cheb-niminen paikka Tsekissä oli ihan rajalla ja todella viihtyisän oloinen paikka. Syötiin kunnon pihvit ravintolassa. Ukkonen ja sade uhkailivat, joten jatkoimme taas natkaa seuraavana aamuna. Onkohan sillä mitään merkitystä, että uusi navigaattori ostettiin Saksasta?
Emme näköjään pääse maasta millään. Ohjelmoimme Linzin kaupungin Itävallassa navigaattoriin ja ihme ja kumma, se ohjasi meidät perille Saksan kautta. Mahtava Tonava ylitettiin seitsemän kertaa ja matka kulki pitkään Tonavan rantaa myötäillen joen muodostamassa solassa. Täällä Itävallassa saimme viimeinkin kokea kunnon ukonilmankin. Toinenkin suomalainen auto tuli iltamyöhällä tänne leirintäalueelle. Muihin suomalaisiin emme ole vielä törmänneet matkamme aikana. Katsotaan mitä huominen taas tuo tullessaan ja mihin päin pyörät vievät, Italiaanko?
No sinnehän ne pyörät veivät, eilen tulimme Italian puolelle.
Italian vuoriston keskeltä löytyi pieni järvi Calceranica Al Lago, jonka rannalla on pieni camping-alue. Paikka on ihan kylän keskellä. Tie tänne oli kiemurainen serpentiini ylös vuorelle ja sitten toista puolta alas. Nousuun piti tarjota autolle kakkosvaihdetta, että jaksoi kiivetä ylös. Täällä ollaan ainakin kolme päivää, katsotaan saadaanko lisää.

Hollannista Belgian kautta Saksaan ja edelleen Tsekkiin

Belgian vierailu jai lyhyeksi, kuusi pulloa vetta turkkilaisesta kaupasta ja takaisin Hollannin lapi Saksan puolelle. Leirintahinnat olivat hurjat. Saksassa Aachenin kaupungissa meilla sitten kavi nukkuessamme vieraita, jotka veivat navigaattorin ja toisen puhelimen. Siis tutustuimme myos saksalaisiin poliiseihin. Siita sisuuntuneina haimme kavellen uuden navigaattorin, reissu n. 10 km, kun eksyimme. Seuraava paikka Kasselissa oli aivan upea, pari paivaa paikallaan ja sitten taas tanaan matka jatkui tanne Tsekin puolelle.