Pärnussa

Via Baltika toi sujuvasti meidät Eestin puolelle kertarysäyksellä. Liettua ja Latvia ohitettiin.Kierrellään nyt vähän täällä Eestissä.

Mukulakiviteitä ja bunkkereita

Auscwitsistä lähdimme suuntaamaan Varsovaa kohti. Ihana pikkukämppäri Camping Wok,löytyi illan hämärtyessä. Oli turvallista nukkua väsymys pois.Aamulla jatkoimme taas pohjoista kohti. Ensimmäiset 15 minuuttia meni hyvin, sitten pari tuntia auton mitta kerrallaan. Jotain sotkua oli jossain tapahtunut, joka sotki liikenteen. Alkuperäisestä noin 4 tunnin matka-ajasta tuli 6-7 tuntia. Aatun sudenpesä kaikkine bunkkereineen ja itikoineen kierreltiin. Aioimme yöpyä alueella, mutta saksalaisten ystäviemme ilonpito ja roihut ja saksalainen nahkahousumusiikki ei ollutkaan meidän juttu. Auto tulille ja matkaan etsimään paikkaa, missä netti pelaisi ja olis mukava hengähtää. Joskus olemme kuulleet, että Puolassa on huonot tiet, mutta taisimme löytää pohjat. Johonkin peltojen keskelle vanhan puukujan reunustamalle kivistä rakennetulle tielle Matti meidät vei. Tuntui, että auto varmaan hajoaa. Lienee joku Aatun rakentama paraatitie ja sitä jatkui noin 5 km. Seuraava kämppäri ei ollutkaan vielä auki ja eikun uutta etsimään ja aurinkokin jo laski. Iltayhdeksältä löysimme viimein majapaikan, Camping Echo. Tässä kelpaakin olla muutama päivä ennenkuin jatketaan Baltiaan.

Oswiecim

Puolan kielisestä kaupungin nimestä Auscwitsin nimen saanut sekä Birkenaun tuhoamisleiri ovat aivan uskomattomia paikkoja. Kysymyksiä heräsi tuhoamisleirin uhrien muistomerkin äärellä - vaan ei vastauksia. Kyyneleet nousivat silmiin.Kaasukammioiden ja polttouunien jäännöksiä oli viisi ja osa vankien asumuksista oli vielä pystyssä. 52 hevosta varten rakennetussa rakennuksessä pidettiin 400 ihmistä.

Jos olisimme tienneet............

Siis Slovakian läpi tulimme suorinta tietä, emme Bratislavan kautta. Ei olisi tehnyt isoa mutkaa, mutta siinä vaiheessa ei ne kisaruuhkat kämppäreillä ja muualla eivät kiehtoneet. No, jos täti olisi lintu jne.....jossittelu ei auta. Solvakian ja Puolan rajalla Puolan puolella on kaupunki Bielsko-Biela(olisko nimi ollut noin). Illalla kämppärille saapuessamme vastassa oli ilonen lierihattuinen miekkonen hattuaan heiluttaen. Lähemmin katsottuna taisi olla vähän pierussa. Hän puhui ainoastaan Puolaa käsivarsia apuna reippaasti käyttäen. Tulimme toimeen loistavasti. Naapuri ravintolan pitäjää hän tosin kerran pyysi apuun, kun käsivarret eivät riittäneet.Kysyimme, miten pääsisimme Auschwitsiin julkisilla kulkuneuvoilla. Ainoa yö koko reissulla, jolloin ei oikein nukuttanut. Kämppärille ei ollut ketään muita, vartijan koira haukkui keskellä yötä, ja joku ajeli auton takaa pyörällä. Sen jälkeen kuunneltiin kaikkia rapsahduksia. Uni tuli joskus aamulla, kun mustarastaat taas aloittivat aamukonsertin.

Tonavan rannalla

Vielä ollaan Unkarissa, aivan Slovakian rajalla Tonavan rannalla. Eilinen matka tänne oli yllätyksiä ja mutkia täynnä. Matka ei ollut pitkä, mutta ilman navigaattoria olisimme olleet "nesteessä" Budapestin keskellä kolme kaistaa suuntaansa ja liikennettä täynnä. Kun käännyimme yhtä risteystä liian aikaisin vasemmalle, alkoi siitä varsinainen seikkailu. Välillä tietä ei löytynyt ollenkaan, vaikka Matti käski kääntyä. Löysimme itsemme myös pieneltä lossilta, jota hinaaja vaijerilla työnteli. Lankut olivat aika lahon näköisiä ja lonkkusivat jopa jalkojen alla. Eipä kuitenkaan uponnut ja jäteautokuskin ystävällisellä avustuksella ja hänen perässään ajaen pääsimme lossin toiselta puolelta vähän paremmalle tielle. Kylmä olut maistui baarissa, kun oltiin perillä. Huomenna matkamme jatkuu Slovakian puolelle, kiekkolippuja ei ole ja ehkä ne paikat kierretään kauempaa. Tarkkaa suunnitelmaa ei ole, pysähdytäänkö Slovakiassa vai mennäänkö suoraan Puolaan

Balatonilla Unkarissa

Nettiin ei ole päästy viikkoon. Kuvan liikennemerkki on Kroatiasta. Nyt istuskellaan Balatonin rannalla Unkarissa. Maata vaihdoimme lauantaina. Silloin täällä oli oikein helle. Sunnuntaina satoi koko päivän vettä ja oli aika viileää. Nyt taas on kesäisen lämmintä ja pyykkipäivä kohdallaan. Kaksi joutsenta pitää majaa tuossa vähän matkan päässä. Ovat mokomat äkäisiä ja suhisevat , jos menee liian lähelle.

Zagreb

Zagrebin liepeillä olimme pari yötä ja kävimme tutustumassa kaupunkiin. Kämppärin viereisestä kylästä menimme paikallisbussilla kaupungille. Aikamme siellä seikkailtuamme ostimme kioskista kartan. Sitten vaan puistoon istumaan ja ihmettelemään, missä päin isoa kaupunkia sitä oikein ollaan. Löytyihän se keskusta ja vanha kaupunki vaakunakattoisine kirkkoineen. Ehkä tuollaisessa isossa kaupungissa olisi järkevämpää liikkua raitsikoilla kuin jalkaisin. Aika puhki sitä oltiin kun kotiuduttiin retkeltä.