Hyvää Joulua

Jouluun valmistauduttiin käymällä lauantaina Torreviejan katolisessa kirkossa kuuntelemassa ja laulamassa perinteisiä sekä uusia joululauluja. Joulupuuroa syötiin tiistaina allasbaarissa auringonpaisteessa. Puuronkeittäjät olivat onnistuneet jälleen loistavasti. Puuro oli maukasta ja väskynäsoppaa oli myös. Joululauluja laulettiin ja joulupukkikin kävi lahjat jakamassa.

Keskiviikkoaamuna oli aikainen herätys, lentokentälle piti lähteä 8.30. Helsingissä matka lentoasemalta rautatieasemalle hieman tökki ja myöhästyimme junasta. Odotettiin sitten seuraavaa ja kotona oltiin vähän ennen puolta yötä, Nyt on joulukuusi koristeltu ja odotellaan sitä itteään. Paistaa se aurinko täällä Suomessakin, vaikkakin aika alhaalta. HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE

Itsenäisyyspäivä ja joulun valoja

Kuvassa olemme syömässä itsenäisyysäivän kunniaksi kiinalaisessa ravintolassa yhdessä toisten kämppärin suomalaisten kanssa. Porukkaa oli noin 40 henkeä.Yle areenasta sai myös seurata suorana lähetyksenä linnan juhlia. Joten melko perinteisesti sai iltaa viettää.

v> Jouluvaloja Elche-kadulla ja linnan aukion joulumarkkinat. Markkinoilta löytyi kaikenlaista hyvää syötävää ja pientä ostettavaakin. Me kylläkin käytiin kakkukahvilla vakikahvilassa aukion reunalla.

Talvimyrsky

piteli meitä kourissaan pari päivää ja varsinkin yötä. Nukkumisesta ei tullut mitään, kun rytinä oli niin kova. Piti kuunnella, mikä paikka pettää vai "kaatuuko auto". Eipä tää auto ihan niin helposti kaadu, kun painoa on 3500 kg, mutta tunne oli sellainen, että vois vaikka kaatua. Sadetta ei tullut ollenkaan, mutta myrskytuuli oli kovaa. Lämmintä on yöllä alle 10 ja päivällä 15-17 astetta. Sortsit sai laittaa toistaiseksi kaappiin. Pitkät lahkeet ja hihat on tarpeen. Aurinko kyllä lämmittää, kun löytää suojaisen paikan. Jospa sää vielä lämpiäis tai sitten tää talvi on taas vuosisadan kylmin. Syksy on ainakin ollut sateinen ja viileämpi kuin aikoihin.

Formuloita ja aurinkoa

Formulat ovat tämänkin viikonlopun juttu. Aika-ajot parhaillaan menossa, suorana lähetyksenä, eikä millään maksullisella kanavalla. Sateet näyttäisivät olevan toistaiseksi ohi ja aurinko paistoi jo tänään lämpimästi. Täällä useampana vuonna ollet muistelivat, että tämä on sateisin syksy, jonka he muistavat. Monia vanhoja tuttuja lähtee lähiaikoina tai on jo lähtenyt kuka kotiinpäin ja kuka Marokkoon tai muuten etelämmäs. Lisääkin suomalaisia on tullut koko ajan. Isänpäivän lounaalla läheisessä Wok-ravintolassa meitä suomalaisia oli yhdessä noin 80 henkeä. Kamerakin jäi tietysti autoon. On se hyvä olla olemassa, kun vaan muistais ottaa joskus mukaan ja ottaa kuvia. Pikkujoulutunnelmaa on yritetty rakentaa.

Sadepäiviä

on vietetty eilen ja toissapäivänä. Tuuli on puistellut meitä varsinkin yöllä. Teltat ovat pysyneet kuitenkin pystyssä. Ei mitään vaurioita toistaiseksi. Sadepäivinä tulee oltua melkein sisällä. Tänään on vähän parempi, ei sada, mutta taivas on pilvessä. Toivotaan pientä auringon pilkahdusta. Olisko tänään hyvä siivouspäivä, kun viikonlopulle on taas luvassa sadetta.

Eläkepäivien alkua

Aamukahvilla eka eläkepäivänä, 1.11.on Espanjassa pyhimysten päivä ja yleinen vapaapäivä. Siis ei ollut juhlapäivä siksi, että oli Lulun eka eläkepäivä.

Meidän talvikoti

Kuten huomaatte, paistaa täällä välillä aurinkokin. Nytkin taitaa olla päälle 23, etuteltassa kuitenkin 27.

Arkielämään on asetuttu

Aamiaisen jälkeen suunnataan rannan kautta kaupungille ja takaisin, lenkin pituus 3-5 km, riippuen päivästä. Joka aamu kuitenkin tehdään lenkki. Huominen sunnustai saattaa olla poikkeus, kun formulalähetys alkaa täällä jo klo 8.00. Alonsoa tietysti haastatellaan ja näytetään edestä ja takaa. Suomalaisen porukan kanssa on tarkoitus lähteä yhden maissa perinteisesti syömään, joten lenkki taitaa huomenna jäädä väliin tai on sitten iltakävely. Arkisin iltapäivällä pelataan petankkia. Päiväunet tietysti täytyy vetäistä syömisen jälkeen. Päivät hurahtavat täällä nopeasti. Elämä on kiireetöntä. Espanjankurssikin täällä alkaa englanninkielisen opettajan vetämänä. Osallistuminen on vielä harkinnassa. Omatkin oppikirjat on mukana ja olen niitä aloitellut. Lauantaitorikin on entisensä, tavaraa on paljon ja halvalla. Tänään ei vielä ainakaan sorruttu minkään turhan osteluun, mutta kerkeehän sitä.

iv>

Leirin pystytystä

on kestänyt tähän päivään saakka. Nyt alkaa olla talvikoti valmis. Etuteltan pystytys vei yhden päivän ja oli hemmetin hikinen homma. Lämmintä oli 27 astetta ja oltiin eka kertaa sellaista tekemässä. Seuraavalla kerralla monen jutun osaa toivottavasti tehdä helpommin. Teltan koko on 3,50 x 2,75 ja oli aika painava nostella kehikon päälle. Keittiöteltan vuoro oli sitten eilen ja lämpöä oli vielä enemmän. Onneksi se on pienempi. Saatiin nostella Jupin valtakuntaan hella (jossa on myös uuni) sekä mikro ja parila. Tänään sitten pienessä vesitihkussa käytiin ostamassa halpa imuri, että päästiin siivoamaan paikat pitkän reissun jälkeen. Aika rimpula se imuri on, mutta kesti ainakin tämän yhden siivoamisen. Sääkin on nyt sopiva vaikka siivoukseen, sataa tihuttelee ja lämöä 23 astetta. Nyt on sitten oluen ja viinilasillisen paikka ja voi alkaa suunnitella päivällistä.Lisään vielä kuvan keittiöteltasta

SantaPola

Siis olemmme saapuneet määränpäähän( sanoisi navigaattori-Matti). Puolen päivän jälkeen saavuimme SantaPolaan ja kurvasimme Aldin(ruokakauppa, myös juomaa täällä) kautta kämppärille. Sitä ennen tuli jo käytyä tutussa kaupassa Alicanten tien varrella ja ostettua etutelttaan yksi kaappi. Ei painanut paljoa, joten voi varmaan tuoda takaisin Suomeenkin. Se hemmetin viirukas puna-valko lätkä auton taakse myös löytyi sieltä, onneksi ennenkuin saatiin sakkoja. Vasta vähän porukkaa on nähty ja ilo oli melkoinen. Huomenna, kun etuteltta ja leiri on saatu pystyyn, saatetaan vaikka mennä petankkia pelaamaan. Tietysti, jos pallot löytyy jostain takaluukun perukoilta hirveässä ruosteessa. Ruoste ei kuitenkaan tahtia haittaa. Vähän aikaa kun niitä nakkelee hiekkaan ja kivikkoon, niin ruostekin kuluu.

Espanjassa

Luxemburgin läpi ajetti ja yövyttiin pienen joen rannalla. Sade on seurannut meitä uskollisesti koko matkan. Viimeistään yöllä on sataa ropistellut. Viime yö Ranskassa teki poikkeuksen. Tänään sitten ahneuksissamme ajoimme pitkän taipaleen Lyonista Espanjan rannikolle. Päivällä piti jo vaihtaa pitkät lahkeet sortseihin. Paria suomalaista porukkaakin jututettiin matkan varrella. Olivat hekin matkalla Espanjan aurinkoon. Nyt otetaan muutama olut ja viiniä ja huilaillaan. Maanantaina jatketaan matkaa. Eka homma on löytää jostain punavalkoviirullinen heijastava 50 cm kanttiinsa varoituskyltti auton takapaksiin kiinni, ennenkuin poliisisetät antaa roimat sakot. Se saamarin kyltti on täällä pakollinen. Vasta tänään löysin sen kohdan autoliiton kirjasesta, olin kyllä yrittänyt löytää määräyksiä ko. asiasta. Kuvat ovat Platja d´Aro,Girona, Espanja.

Keskiviikkona 10.10.2012 Saksaan,

Pikkuisessa pihapiirissä istuskelemme Bremenin lähistöllä. Paikkaa pitää meitäkin vanhempi mummo. Huomasimme, että taaskin haave Normandian käynnistä pitää jättää seuraaviin kertoihin. Majapaikat ovat menneet kiinni pääosin jo syyskuun lopussa. Tulisi liian pitkiä päivämatkoja ja emme ole vielä tarpeeksi rohkeita yöpymään parkkipaikoilla. Katsotaan uutta suuntaa, suoraan etelään päin.

Odensen kulmilla Tanskassa

oli aivan ihana majapaikka. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyi puutarhatontturivistöön talon seinustalla ja sisäänkäynnin kuusi pyörivää tuulimyllyä pienoiskoossa. Kurvattiin pieneen pihaan ja joka puolella oli erilaisia pieniä patsaita noita-akoista puussa ohukaiseen ja paksukaiseen erivärisissä vaatteissa. Tietenkin tonttuja oli joka kulmalla. Takapihalla oli pieni lampi, jonka rannalle parkkeerasimme. Kun astuimme ulos autosta, ainakin kymmenen sorsaa pyyhkäisi heti katsastamaan meidät ja auton Ne eivät olleet siinä kaikki, vaan niitä uiskenteli lammessa yli 20. Ovi oli pidettävä kiinni, ne olisivat menneet ilman muuta sisään. Sorsien menoa katsellessa se ilta meni rattoisasti

Myrskyä silloilla Tanskassa tiistaina 9.10.2012

Huono keli alkoi jo etelä - Ruotsissa, vettä tuli kuin aisaa. Kun pääsimme Juutinrauman sillalle, oli myräkkä jo melkoinen. Eivät kuitenkaan kieltäneet menemästä sillalle. Juuri, kun olimme nousseet sillalle, kuului kauhea rysähdys. Ei voinut pysähtyä ihmettelemään, kävin vain vauhdissa sulkemassa yhden kattoluukun joka oli rämähtänyt auki. Vain vilauksen ehti nähdä jostain, joka lensi joko vastaantulevasta autosta tai jostain ylhäältä. Myöhemmin Tanskassa levähdyspaikalla huomasimme, että tuulilasin suojakulma pelkääjän puolelta oli repeytynyt irti ja oli tipotiessään. Oli hiuskarvan varassa, ettei tuulilasi tullut syliin ja vettä olisi varmaan ollut auto puolillaan. No, kun pääsemme asemiin, täytyy etsiä Fordin liike ja tilata puuttuva osa.

Majapaikka hakusessa 8.10.2012

Camping-alueet elävät siis talviaikaa. Kun me viimein Linköpingissä menimme kolkuttelemaan ovia, oli vastaanotto suljettu jo klo 17.00 ja me olimme pihassa klo 21.00. Ei mitään asiaa sisälle eikä ketään missään. Ylksi auto parkkeerasi pusikon viereen pimeälle parkkipaikalle, mutta me emme sitä uskaltaneet tehdä. Päätimme ajaa eteenpäin ja katsoa minkälaisia huoltoasemia löytyy. Rastapaikka löytyikin Mjölbystä. Tankkasimme ja sukelsimme rekkojen sekaan yöksi. Väsymys auttoi siinä, että vaikka kuuli jokaisen rekan lähdön ja tulon, niin nukahti aina uudelleen.

Laivan lähtöä odotellessa sunnuntaina 7.10.2012

Liedossa on Ilmarisen Matkailutila, upeat tilat juhlien viettoon ja bed & breakfast majoitusta. Iltamyöhällä pimeässä saavuimme paikkaan ja isäntä ohjasi meidät kuivurin seinän vierelle, sähköpisteiden äärelle. Olivat rakentaneet sähköpaikat autoille siihen, kun usein vieraat tulivat asuntoautoilla ja tarvitsivat yhdeksi yöksi paikan. Maanantaina aamulla sitten ajoimme laivaan Naantalissa.

Huomenna iltapäivällä startataan

Autoa on varusteltu tiiviisti lähipäivät. Huomenna aamulla vielä viimeiset kamat kyytiin ja Veeran synttäreiden kautta matkaan kohti Naantalia. Maanantaina aamulla laiva lähtee Kapellskäriin Ruotsiin klo 9.30. Perillä olemme paikallista aikaa klo 16.30, joten ehdimme ajella vielä samana päivänä jonkun matkaa etelään päin.

Boråsissa

Paulan ja Tonyn luona vietimme kaksi yötä. Perjantai-iltana oli tosi kiva käydä heidän uudessa upeassa saunassaan. Edellisestä saunomisesta olikin jo aikaa. Boråsin kevätmarkkinoillakin käväistiin ja ostettiin hyvää oliiviöljyä 5 litran kanisteri. Boräsiin tultiin Tanskasta pitkiä mahtavia siltoja pitkin. Jääkiekko-otteluitakin nähtiin viimein, kun Ruotsin tv näyttää kaikki ottelut missä Ruotsi on mukana sekä kaikki karsinnat ja loppuottelut. Örebrossa katseltiin pronssi- ja kultaottelut. Kolmas erä kultaottelusta jäljellä. Huomenna iltamyöhällä ajelemme laivaan Kapellskärissä ja Naantalissa olemme tiistai-aamuna klo 10.00.

Billundissa Tanskassa

Legolandissa käppäiltiin tänään päivällä viitisen tuntia. Uskomaton paikka, siellä menisi kyllä koko päivä ja useampikin, jos olisi lämmintä. Täällä on jäätävän kylmää ja sateista. Tuulen puuskat heiluttelevat autoa. Kivalta tuntuu, että kotona on kuitenkin jo kesä alkanut ja hellettäkin on luvassa. Legolandissa rakennuspalikoita on käytetty esitteen mukaan noin 60 miljoonaa. Vapauden patsaasta ja Valkoisesta talosta Star Warsin otuksi

in,sekä kaupunkien pienoismalleja monista maista. Laivat ja junat kulkivat omia reittejään ja Billundin lentokenttäkin oli elämää täynnä. Ihan halpaa tämä lysti ei ole, mutta on hintansa arvoista. Ennen tänne tuloa olimme yötä aivan rajan pinnassa Saksan puolella. Merenlahden yli katselimme Tanskan puolelle. Huomenna jatkamme kiertelyä pitkin Tanskaa, seuraavaa paikkaa ei ole vielä katsottu. Viikonlopuksi suuntaamme Ruotsiin Boråsiin ystävien luo kyläilemään.

DDR,Fehmarn ja surffaajia

Matkallamme pikkuteitä pikkukylien halki löysimme DDR museon. Yleensä olemme kiertäneet museot kaukaa, mutta nyt löytyi autosta jarrut, ympäri ja takaisin. Museo oli oikea nähtävyys. Sen eteen oli tehty paljon työtä. Kokonainen koti eri huoneineen oli rakennettu sisälle ja tietenkin uniformuja ja koppalakkeja sekä trabantteja oli mukana. Kannatti käydä. Jupi osti muistoksi henkselit. Ovat aika komeat. Tänne Fehmarnin pikkusaarelle tultiin korkeaan siltaa pitkin. Sen verran kovaa oli sivutuuli, että asuntovaunuja vetäviä autoja ei päästetty sillalle. Olivat parkkipaikalla odottamassa tuulen laantumista. Myrskyä jatkui kuitenkin tähän aamuun saakka. Tuli mieleen, että miten käy, jos myrsky jatkuu pitempään. Täältähän ei pääse pois kuin lautalla Tanskan puolelle tai siltaa pitkin. No, tuuli tyyntyi jo tänään ja onhan meillä yli viikko aikaa, ennenkuin pitää olla laivarannassa. Aika pahasti tuuli meitäkin puisteli, kun hiljaa tultiin sillan yli. Tämä kämppäri on täynnä surfaajia. Sorsat ja pulleat kyyhkyt taapertelevat pihassa ja isot mustat varikset käyvät hakemassa leivän pöydältä jos se jää siihen. Fasaaniakin filmattiin auton ikkunasta. Varikset pesivät kuin kerrostaloissa, monta pesää päällekk

äin samassa puussa.

Korkealla mäellä Bad Birnbachissa 6-8.5.

Ajelemme Itä-Saksan rajaa myötäillen pohjoiseen päin. Pitkiä lahkeita ja hihoja tarvitsee aina välillä. Ei enää aurinko polta nahkaa eikä aurinkovoidettakaan tarvitse. Onkohan tuo ikä vaikuttanut siihen, että taas olemme 5 tähden paikassa. Tämä näyttää olevan saksalaisten eläkeläisten kylpyläpaikka. Eipä paljon muita reissaajia näy. Huomenna taas matka jatkuu ylöspäin kohti Berliiniä. Issigau on pieni kylä mahtavan suurten peltojen ja mäkien kainalossa. Vanhan linnan pihapiiri on tehty majoituspaikoiksi ja 40 autopaikkaa oli myös rakennettu pihaan. Vanhasta navetasta oli tehty wc- ja suihkutilat sekä sauna ja kuntoilutilat. Kylästä löytyi kaksi pikkukauppaa. Lihakaupasta saatiin kaupan päälle itse tehtyjä makkaroita. Olivat erittäin maukkaita. Saksalaiset osaavat makkaran tekemisen. Berliinissä vietettiin yksi yö kaupungin laitamilla. Kämppäri oli paikallisten karavaanarien paikka. Ajeltiin myös tunnin verran sikin sokin Berliiniä. Eipä tällaisella isolla autolla kannata mennä suhaamaan isojen kaupunkien keskustoihin. Se ei mahdu mihinkään parkkiin. No filmiä tuli kuitenkin. Itärajaa pitkin matkamme jatkui pohjoiseen Itämeren rannikolle Zempin nimiseen paikkaan. Matka jatkunee huomenna rannikkoa pitkin.

***** Döbriach Kärnten Itävalta

Nyt taas ymmärtää, mistä nämä alueet tähtensä saavat. Viisi tähteä tuntuu jopa ylelliseltä, mutta vaatimattomampia kämppäreitä ei läheltä löytynyt. Silmät ymmyrkäisinä olemme tuijotelleet tuota vastapäätä olevaa Saniteetti II rakennusta. On jollain mielikuvitus lentänyt, kun tuota on suunnitellut. Kuvassa näkyy kyseinen rakennus. Yläkerrassa on 6-14 vuotiaille oma osasto, joka on iso merirosvolaiva luurankoineen ja jättimustekaloineen. Mustekala alkaa öristä kun astuu rakennukseen sisään ja kun kiipeää portaat laivaan, narisevat köydet kuin oikeassa laivassa. Illalla, kun pysähdyimme alhaalta laivaa katselemaan, tulivat laivan kolme tykkiä esiin ja ampuivat laukaukset. Yhdestä tuli jopa savua. Voitte kuvitella, että lapset viihtyvät rakennuksessa. Ehkä laiva on pienemmille jopa pelottava. Kylä on pieni, vuoriston solassa, pienen järven rannalla. Järvi on nimeltään Millstätter See. Pankkiautomaatti löytyi kylän keskustasta noin 1.5-2 km päästä. Leipäkaupasta löytyi ihanaa ruisleipää. Muita kauppoja ei sitten ollutkaan siinä keskustassa. Eilen tulimme tänne ja viivymme pari yötä. Tänään oli pyykkipäivä. Sekin käy helposti vaikka korttia pelaamalla, kun on pyykkikoneet ja kuivauskoneet. Nyt on potatinkeitto vuorossa. Oivariinia on vähän säästelty, että saa voipottua joskus.

Novigrad

Novigrad (Uusikaupunki) on "vain" 500 vuotta vanha kaupunki, jonka keskusta on keskiajan muodossa. Kadut ovat kapeat ja talot kauniisti maalatut. Satama on täynnä toinen toistaan kalliimman näköisiä juppiveneitä ja purjeveneitä. Liput näkyivät olevan jenkeistä lähtien Sloveniaan. Slovenialaisia täällä on paljon lomaa viettämässä. Täällä kämppärilläkin melkein kaikki ovat Sloveniasta. Meitä etempää tulleita on muutamia autoja. Slovenian raja on lähellä ja tämä seutu on varmaan vanhaa lomailualuetta ja minkä sille mahtaa, että joku veti rajan tuohon kohtaan noin 20 vuotta sitten. Meikäläinen

ei erota kielissä mitään eroa. Kävelyreissu rantoja pitkin kaupunkiin oli mukava ja mittaa sille tuli ehkä noin 5 kilsaa. Kun sitten kaupungissa tuli kierreltyä kuumassa ilmassa, täytyi turvautua taksiin paluumatkalla. Taksi maksoi noin 7 euroa. Meillä ei edes auto lähtisi käyntiin tuolla summalla. Siitä päästiinkin polttoaineen hintaan. Kun meillä käydään tankkaamassa Venäjällä, niin Italiasta käydään Sloveniassa. Dieselin hinnan ero on noin 0,40 euroa litralta.

Ranska vaihtui Kroatiaan

Suunnitelmat tahtovat olla sellaisia, että ne muuttuvat. Onneksi sitovia sellaisia ei ole tehty lukuunottamatta laivamatkaa Tukholmasta Turkuun 22.5.2012. Tämä netti on siitä kummallinen kapistus, että kun sitä aikansa selaa ja katselee säätietoja niin tulee tehtyä suunnan muutoksia sään mukaan.Olimme todella suunnitelleet jatkavamme matkaa Ranskan rivieralle, Nizza ym. ja sitä kautta Saksaan. Nyt sitten ollaan Kroatiassa, paikassa nimeltään Novigrad Istrian niemimaalla. Oli sadetta luvassa Ranskanmaalle alkavalla viikolla ja näytti siltä että Itä-Euroopassa ei sada - joten kauankos sitä Gardalta tänne ajaa. Matkaa oli vain noin 380 km. Kämppäri on tosi iso,1000 paikkaa, mutta tähän aikaan vielä on hyvin tilaa. Kesällä on varmaan kova sutina. Laitan maisemista kuvaa, kun ehditään vähän vaeltaa alueella. Meri on tuossa noin 20 metrin päässä.

Garda-järvellä, Camping La Gardiola

Järven rantaan on noin 15 metriä ja mustarastaat hyppivät auton ympärillä. Eilen juotiin aamukahvit ulkona auringonpaisteessa eka kertaa tällä reissulla. Päivällä käveltiin tutustumassa ympäristöön ja maisemiin, noin 4-5 km:n reissu mäkeä ylös ja toista alas. Pikkusatamassa oli yksi kahvila auki ja paljon italialaisia aamiaisella n. klo 11.00. Cafe amerikano ja lämpimät, juuri leivotut croissantit, joissa oli aprikoosihilloa sisällä maistuivat taivaallisilta. Tänä aamuna sitten lähdimme etsiskelemään ruokakauppaa toisesta suunnasta. Siitä tuli kymmenen kilometrin reippailulenkki ja reppu oli yhtä tyhjä palatessa kuin lähtiessä. Vain vesipullo oli tyhjentynyt ja painoi vä

hemman. Auriko paistoi ja nenäkin punoittaa. Vähän oli puhki olo, kun tultiin takaisin. Löydettiinhän me kauppoja, mutta ne olivat pieniä ja tietysti siestan aikaan kiinni. Mukavia pikkuaukioita ja kauniita maisemia oli kuitenkin. Joten huomenna täytyy yrittää uudelleen, mutta nyt puretaan leiriä vähän ja otetaan auto mukaan.

Sadetta, sadetta, sadetta........

Sade ajaa meidät liikkeelle taas. Venetsiassa jäi käymättä tällä reissulla. Sateella retki ei houkuttele. Lähdemme Garda-järvelle. Siellä pitäisi olla aurinkoista ja lämmintä ainakin sunnustaihin saakka netin säätietojen mukaan. Tätä paikkaa voi kyllä suositella. On erittäin siisti ja palveluita löytyy, esim kauppa, ravintola, lasten leikkipaikat, pankkiautomaatti yms.

Kesä löytyi !

Vähän tuskaisenkin taipaleen jälkeen kesä löytyi ja nenääkin on jo grillattu. Olemme kiven heiton päässä Venetsiasta. Aurinko paistaa ja lämmintäkin meikäläisen kesän verran. Välimeri tuossa kohisee ihan lähellä. Tänne tulo Tsekin ja Itävallan kautta sujui vaihdellen. Varsovasta Tsekin Brnon lähelle saakka tulimme noin 15 tuntia ja loppumatkan pimeässä ja vesisateessa. Eka kämppäri olikin kiinni ja toisella klo 21.30 jätkä ilkesi sanoa puhelimeen, että on liian myöhä hänen tulla avaamaan meille porttia, siis maassa, jossa on kiellettyä missään tilanteessa yöpyä kämppäreiden ulkopuolella. No, minkäs teet, otimme vielä yhden kämppärin navigaattorin kohteeksi ja olimme valmiit ajamaan koko yön vaikka Itävallan puolelle, ehkä pieniä lepohetkiä huoltoasemilla pitäen. Seuraavallakin alueella portit olivat kiinni, mutta mainostaulussa sanottiin, että käykää taloksi vaan. Portti oli valelukossa ja mehän menimme sisään omin päin ja sähkötkin löytyi klo 23.30. Aamulla olimme lähdössä rahaa ja kiitoslappu muovipussissa, kun paikan henkilökuntaa tai omistaja tuli ja iloisesti toivotteli meille huomenta. Hän ei edes huolinut kaikkea sitä rahaa, minkä olimme hänelle varanneet. Itävallassa eteläosassa oli kohta aukeava kämppäri, joka oli aivan upealla paikalla. Saimme viettää yön siellä ja pirteinä tänä aamuna jatkoimme matkaa kohti Italiaa. Maisemat Itävallassa ovat mahtavat ja kauniit. Kuvassa automme vieressä asusteleva kani, jolla on pari kaveria. Ne kiertelevät ihan kesyinä alueella, vaikka täällä on koiriakin. Venetsiaan olisi aikomus mennä. Kerron sitten toteutuiko aikomus.

Varokaa pimeitä takseja Varsovassakin

Liettuan Kaunas oli yöpymispaikkamme matkalla Varsovaan. Parkkipaikan oloisella asfaltoidulla pihalla uskalsimme kuitenkin nukkua, kun portit suljettiin yöksi ja vahti oli koko yön paikalla. Seuraava päivä oli taas noin kuuden tunnin pätkä Varsovaan. Viime vuodelta tuttu majapaikka oli entisellään. Kaksi perättäistä matkapäivää alkoi tuntua jäsenissä. Niinpä päätimme viimeinkin tänä vuonna mennä katsomaan Varsovan kaupunkia ja olla täällä ainakin kaksi yötä. Varsovan vanha kaupunki oli muuttunut hieman siitä, kun olin viimeksi sen nähnyt. Nyt toriaukio oli täyteen rakennettu terasseja, eli ravintoloita ei enää tarvinnut etsiä suljettujen ovien takaa. Söimme erittäin hyvin ja talon viinikin oli hyvää. Sitten pieni tarina hölmöistä turisteista: Menimme kaupungille taksilla, kun bussi-raitsikka-bussi-systeemi tuntui turhan hankalalta. Kun olimme raahustaneet ympäriinsä vanhassa kaupungissa mukaan lukien kuninkaanlinna, jalkoja alkoi väsyttää ja näimme jonon takseja. Siitäpä taksi alle ja takaisin kämppärille. Kuskin piti kysellä kaverilta tietä, vaikka annoimme hänelle kämppärin kortin, jossa oli kartta. Me istuimme tyytyväisinä kyytiin, emmekä huomanneet, ettei taksin kyljessä ollut tekstiä eikä puhelinnumeroita, emmekä sitä että kuski nappasi taksi-kyltin katolta vaivihkaa pois. Siis sitten sitä mentiin aika haipakkaa, kunnes kuski ”eksyi” ja kierteli aivan väärillä kaduilla ja kyseli ihmisiltä onko tällä kadulla kämppäriä. Viimein kaivoin hänelle repustani kartan, ja sitten alkoi taas mieskin selittämään, että joku katu oli suljettu ja siksi hän eksyi ja tuossahan se on ihan lähellä. Menomatka OIKEALLA taksilla maksoi 38 slotya ja paluumatka 192 slotya. Vähän aikaa kinasin kuskin kanssa ja maksoin viimein 150 slotya. Mielessä kävi, että jos annan 50 ja lähden autosta. Olisikohan virkavaltaa kutsunut, epäilen. Mutta sitten tuli mieleen, että jos ”kaverit” olis tulleet käymään. Tyhmyydestä sakotetaan ja oppirahat pitää näköjään aina itse maksaa ennen kuin oppii. Ei auta vaikka vastikään telkkarissa ja lehdissä on ko. asiasta kovasti puhuttu. Onneksi hyvä ruoka kruunasi päivän, ei niin paljon v….tuta. Sarille terkkuja, on hyvät terassit vanhassa kaupungissa ja VARO pimeitä takseja.

Remonttia

Paskahuussin remonttia sitten tehdään täällä Pärnussa. Tullessa huomattiin, että vessassa alkaa tulvimaan. Jupi kun aikansa kiroili ja ruuvaili pöntön irti, niin löytyi vikakin. Tänään lauantai-iltana kaupat olivat jo kiinni, eikä varaosia saatu. Kämppärin porukan neuvon mukaan huomenna etsimme kaupan, josta löytyy apua. Vessojahan löytyy kämppäriltäkin, mutta vesi on kokonaan käyttökiellossa niin kauan kuin saamme vian korjattua. Eipähän tässä ole mikään kiire. Niinkuin tuli jo aiemmin todettua, niin suunnitelmat saattavat aina hovissa muuttua. Ei kannata tehdä liian tarkkoja suunnitelmia. Nähtävästi maanantaina jatketaan matkaa, jos.......

Sade ropisee

Reissun ensimmäinen yö vietetäänkin täällä Suomessa Rastilan leirintäalueella, keskellä Vuosaarta. Lähdimme vähän räntäsadetta karkuun. Sitä luvattiin huomisaamuksi, eikä haluttu kesärenkailla jäädä sitä oottelemaan. Sade ropisee iloisesti auton kattoon. Se varmaan nukuttaa hyvin. Huomenna aamulla laiva lähtee klo 10.30 kohti Tallinnaa. Matka kestää vain kaksi tuntia. Sitten ajelemme Pärnuun täyttämään ruokavarastot. Sen jälkeen nokka kohti etelää.