Eilen illalla saavuimme Pulan kaupunkiin Kroatiaan. Olimme ajaneet pitkän siivun kaakkois-Saksasta Itävällan alppien halki ja poikki Slovenian. Matka taittui Itävallan alppien moottoriteillä ja tunneleissa, joita piisasi. Slovenian tullimies pyöritteli päätään rajalla, kun viiemein sai meiltä kinuttua passit. Me nääs luulimme, että taas yksi tietulli on edessä ja odottelimme, että paljon pitää maksaa. Siis kielimuuri oli edessä, emme ymmärtäneet liikennemerkkejä ennen rajaa. Kroatian puolella meidät kuitenkin toivotettiin tervetulleiksi. Tänään olemme lepäilleet ja rakentaneet leiriä. Synttäreitäkin on tänään viimein ehditty viettää, kaikenlaisia juustoja homeen kanssa ja ilman sekä viiniä ja olutta on ollut listalla. Nyt juuri ilta-aurinko hivelee melkein polttaen pintaa ja odottelemme upeata auringonlaskua mereen. Eilen illalla näimme siitä jo esimakua. Huomenna pitäis tutustua Pulaan paremmin.
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Pulassa
Eilen illalla saavuimme Pulan kaupunkiin Kroatiaan. Olimme ajaneet pitkän siivun kaakkois-Saksasta Itävällan alppien halki ja poikki Slovenian. Matka taittui Itävallan alppien moottoriteillä ja tunneleissa, joita piisasi. Slovenian tullimies pyöritteli päätään rajalla, kun viiemein sai meiltä kinuttua passit. Me nääs luulimme, että taas yksi tietulli on edessä ja odottelimme, että paljon pitää maksaa. Siis kielimuuri oli edessä, emme ymmärtäneet liikennemerkkejä ennen rajaa. Kroatian puolella meidät kuitenkin toivotettiin tervetulleiksi. Tänään olemme lepäilleet ja rakentaneet leiriä. Synttäreitäkin on tänään viimein ehditty viettää, kaikenlaisia juustoja homeen kanssa ja ilman sekä viiniä ja olutta on ollut listalla. Nyt juuri ilta-aurinko hivelee melkein polttaen pintaa ja odottelemme upeata auringonlaskua mereen. Eilen illalla näimme siitä jo esimakua. Huomenna pitäis tutustua Pulaan paremmin.
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Saksan poikki matkalla etelään
Laivalta rantauduimme perjantai-iltana Travemunden tuttuun Ivendorfin kämppäriin. Aamulla hyvissä ajoin jatkoimme matkaa suuntana kaakkois-Saksa. Hieman piti pyöriä ennenkuin päästiin oikeaan suuntaan. Iltapäivällä saavuttiin Naumburgiin, jossa vietettin yö joen rannalla. Vanha Itä-Saksa näkyi rakennuksissa aluella. Alueelle saavuttiin mukulakivikatua pitkin ainakin kolme kilometriä.
Tänään matka jatkui Itävallan rajan tuntumaan. Tie oli todella mielenkiintoista ajaa. Joskus mentiin kolmella kaistalla suuntaansa joustavasti ja välillä oli niinkuin olisi kynnöspellolla ajanut. Lusikat löysivät paikkansa laatikossa ja vähan muutkin tavarat. Ajoimme kuitenkin koko ajan moottoritietä. Nyt hyvää ruokaa ja pari lasillista viiniä. Huomenna jatkamme matkaamme kohti Kroatiaa.
Tänään matka jatkui Itävallan rajan tuntumaan. Tie oli todella mielenkiintoista ajaa. Joskus mentiin kolmella kaistalla suuntaansa joustavasti ja välillä oli niinkuin olisi kynnöspellolla ajanut. Lusikat löysivät paikkansa laatikossa ja vähan muutkin tavarat. Ajoimme kuitenkin koko ajan moottoritietä. Nyt hyvää ruokaa ja pari lasillista viiniä. Huomenna jatkamme matkaamme kohti Kroatiaa.
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
Kotiin paluu
Keukenhof on Amsterdamin ja Den Haagin puolivälissä Lisse nimisessä paikassa. Keukenhofin alueella on miljoonia sipulikasveja, tulppaaneja,narsisseja, hyasintteja, liljoja ym upeasti istutettuina yli 100 ha:n alueelle sekä ulos että sisälle. Kannattaa käydä tutustumassa, jos on liikkeellä huhti-toukokuussa. Hollannissa Ermelossa päätimme muuttaa etukäteen tilaamamme laivan lähtöpäivää. Sää oli vähän surkea ja kotimaasta kuultiin, että tiet ovat kesäkunnossa ja sää melkein sama kuin Hollannissa. KAHVIKIN oli uhkaavasti loppumassa. Saimme päivän muutettua ja suuntasimme Travemündeen. Vanha kauppakaupunki on kaunis. Vanhoja rakennuksia on säilytetty ja niissä asutaan edelleen. Kotiin saavuimme perjantaina 16.4. Kiitoksia kaikille matkaamme seuranneille. Suosittelemme kaikille jonkinlaista irtiottoa jokapäiväisestä puurtamisesta edes kerran elämässä. Me saimme paljon eväitä ja paukkuja tuleviin vuosiin sekä paljon uusia ystäviä.
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Tulppaanimaahan saavuttiin
Alaspäin tulomatkan käsitykset Ranskasta korjautuivat. Ihmiset ovat todella ystävällisiä, eikä se kielikään ole niin iso ongelma. Hyvin pärjättiin, vaikka ranskaa ei osattukaan. Luxemgurgissa viivyimme neljä päivää. Maa on niin pieni, että kun ajoimme harhaan moottoritien liittymästä, emme päässeet ulos kuin vasta Belgian puolella. Sitten takaisin Luxemburgiin pikkuteitä. Olemme ajelleet Ranskassa, Belgiassa ja Luxemburgissa pikkuteitä pitkin maaseudulla ja pikkukylien läpi. Löysimme todella kauniita paikkoja. Hollantiin saavuimme tänään, oikein viiden tähden kämppärille kokeilumielessä. Ei nääs ole kallista näin sesongin ulkopuolella. Matkan loppupää alkaa häämöttää, kaksi ja puoli viikkoa laivan lähtöön.
maanantai 29. maaliskuuta 2010
Ranskanmaalla
28.03.2010
Espanja jäi taakse maanantaina 22.3. Ajelimme pikkuteitä pitkin Välimeren rantaa myötäillen ranskalaisessa maalaismaisemassa. "Tietulleja" oli enemmän kuin Espanjan puolella. Rhone-joen suistossa Arlesin eteläpuolella on pieni rantapaikka nimeltään Saintes Maries de la Mer. Kylä heräilee kesään ja rantapaikkoja availlaan. Tänä viikonloppuna ilmestyi paljon autoja myös kämppärille, kaikenmaalaisia, pääosin kuitenkin ranskalaisia. Olisikohan täälläkin niinkuin Espanjassa pääsiäisloma. Kämppäri on aivan rannassa ja toisella puolella on lintukosteikko, jossa mm.vaaleanpunaiset flamingot tepastelevat ylväinä. Hevosia ja ratsutiloja on ympäristössä paljon. Huomenna maanantaina lähdemme eteenpäin Lyonin suuntaan.
lauantai 20. maaliskuuta 2010
Monenlaisia tietulleja
Kun ajelimme vähän pienempiä teitä tänne ylöspäin Espanjassa, näimme myös vapaaehtoisia "tietulleja". "Tullivirkailijat" istuivat vähissä vaatteissa ja kovasti maalattuina muovituolissa risteyksissä tai liikenteenjakajissa odottamassa asiakkaita. Pakollisia tiemaksuja keräävät isommilla teillä sentään istuivat kopeissaan sisällä. Kuvassa pakollinen tietulli.
torstai 18. maaliskuuta 2010
Talvehtiminen on päättynyt
Uudet ystävät hyvästeltiin sekä Santa Pola jätettiin tiistaina 16.3. taakse ja suunnattiin nokka kohti pohjoista. Ensimmäinen yritys Benicassimissa Valenciasta pohjoiseen ei onnistunut, kämppäri oli täynnä. Siispä eteenpäin etsimään jotain muuta paikkaa, joka olisi tähän aikaan vuodesta auki. Useimmat aukeavat vasta huhtikuun tai toukokuun alussa. Ilta oli jo pimenemässä, kun löysimme Alcoceberissa hiekkatien päästä Camping Ribamarin. Paikka oli oikein upea ja siisti mutta kaupat noin kolmen kilometrin päässä. Tänään tulimme puolen päivän jälkeen Tarragonan pohjoispuolella olevalle Camping Arc de Baralle. Paikka on yhden yön veroinen joten huomenna matka jatkuu Gironan tienoille. Siellä myrsky on katkonut sähköt. Jos sähköä ei saa, niin jatkamme Ranskan puolelle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)