Talvehtijoiden arkea

Talvituulia varten olemme pystyttäneet sermin leirimme sivustalle. Samalla tietysti se toimii myös näkösuojana. Saa nähdä pysyykö se tuulissa paikallaan vai lentääkö taivaan tuuliin. Suomalaisia autoja täällä on nyt 24. Yhteistä tekemistäkin on, pelaamme joka arkipäivä petankkia. Pelit alkavat klo 14.00. Käytiin ostamassa kiinalaisesta tavaratalosta pallot. Sunnuntaina on tapana käydä yhdessä syömässä ravintolassa. Tänään taas paistaa aurinko ja lämmintä on n. 24 ja kärpäsiäkin on. Savitaipalekin on tullut esille muutamien suomalaisen kanssa. Näin se maailma on pieni. Yksi on syntynyt Huttusenniemellä ja toisella on lomapaikka Monolan kylässä. Yhteisiä tuttuja on paljon. Naapuri toi maistiaisiksi leipää, joka muistuttaa kotimaista ruisleipää. On hyvää ja sitä saa lähikaupasta, nam.

Kyläreissulla Fuengirolassa

Viikonloppuna ajoimme alas Fuengirolaan Sailaa ja Eskoa morjestamaan. Majapaikassamme campingalueella saimme myös käydä suomalaisten rakentamassa saunassa. Vaikka saunareissu oli aika pitkä,yli 500 km sivu, oli oikein kiva käydä saunassa ja uima-altaassa pitkästä aikaa. Taisi olla kesäkuun 11 päivä, kun viimeeksi sitä herkkua sai. Fuengirolassa kuulee suomen kieltä paljon ja kaikkia palveluja on mahdollista saada suomen kielellä. Silti kaupunki oli aivan liian iso meidän makuumme. Vietimme ystävien seurassa koko päivän ja illan ja kuulimme kotikylän uutisiakin. Kaupunki oli liian iso ja Camping Sierra Mar sijaitsi hankalassa paikassa. Kauppareissu olisi ollut 4 km ja ylämäkeen. Sauna oli ainoa plussa paikassa. Palailimme ilomielin takaisin Santa Polaan entiselle paikallemme ja jätimme lomalaiset jatkamaan auringon ottoa. Meillä oli iloinen vastaanotto täällä, kun ajoimme portista sisään. Hollantilaiset naapuritkin toivat heti viinilasit käteen ja toivottivat tervetulleeksi takaisin. Tuntui mukavalta palata kotitontille.